Heipparallaa! Saavuin San Joséhen eilen iltapäivällä. Matka oli pitkä ja raskas. En osaa nukkua lentokentällä, joten lähes koko matka taittui nukkumatta. Totaalisaldoksi taisi tulla jotain 40 tunnin valvomisputken luokkaa. Onneksi hostellini on todella mahtava, joten tänne oli mukava saapua rättiväsyneenä. Ehdin käydä suihkussa ja kaupassa, ja sitten pitikin jo lähteä tapaamaan muita vaihtareita kampukselle. Sieltä suuntasimme baariin, jossa jaksoin sinnitellä parisen tuntia, mutta sitten väsymys vei voiton ja suuntasin kohti hostellia.
Vaihtareita on tosi monista maista, mm. USA:sta, Ranskasta, Meksikosta, Espanjasta, Saksasta, Ruotsista, Islannista, Norjasta, Puerto Ricosta, Nicaraguasta... Porukka vaikuttaa motivoituneelta ja puhuu valtaosin jo sujuvaa (tai jopa äidinkielenään) espanjaa.
Tänä aamuna oli eka koulupäivä. Tietoa tuli paljon ja yksi asia ainakin tuli selväksi: viisumin hankkiminen tulee olemaan helvetillinen paperishow, eikä yliopistolle kirjautuminen ole paljon sitä helpompaa. Onneksi saman paperishown aiheuttaman turhautumisen voi jakaa muiden vaihtareiden kanssa! Tutustuin tänään moniin ihmisiin, mm. yhteen meksikolaiseen poikaan, joka jo nyt vaikuttaa sellaiselta pikkuveli-tyypiseltä hahmolta, jota voi kiusata ja jolle voi nauraa ilman että se loukkaantuu. Saksalaiset ovat kyllä aika tiukkapipoja ja haluavat jutella vain opinnoista (huom. yleistys). Puertoricolaiset tytöt vaikuttavat tosi mukavilta. Kyllä täältä kamuja saa, ei tarvitse yksin olla montaa kuukautta.
Kun tulin takaisin hostellille, minua odotti iloinen yllätys: pääsen ilmeisesti asumaan yhteen asuntoon, joka on ihan tässä lähellä ja jossa asuu lisäkseni viisi tyttöä ja jossa on toimiva internet ja kuulemma ihana patio. Menen katsomaan sitä ensi tilassa. Kuulostaa kyllä tosi hyvältä!
Nyt pitää mennä vähän lepäämään, sillä huomenna on aikainen herätys kun mennään porukalla hankkimaan prepaidliittymät (Sellaisen antaminen ulkomaalaisille on täällä periaatteessa kiellettyä, mutta yksi espanjalaispoika sai puhelinmestan henkilökunnan ylipuhuttua antamaan muutamalle meistä liittymät ;). Go figure, tämä on Keski-Amerikkaa.) Ai niin, suomalainen puhelin ei toimi täällä lainkaan, joten ei kannata soitella tai odotella paljon viestejä. Joitain tekstareita voin lähettää netin kautta, mutta muuten on hiljaista puhelinrintamalla.
Nicole & Co.: I arrived to Costa Rica yesterday afternoon. The trip was long and hard, but thank god my hostel is great and I've met some nice people on my first day at school. There is this Mexican little-brother-type character that will be a nice on to tease and make fun off ;) (now that you're not here, Nicole, I need another victim haha). There's people from all over the world, and most of them speak good or perfect spanish. I found out an hour ago that apparently there's an available room in a big house near my hostel. There's five people living there and a patio and internet (which is very very important since my Finnish phone isn't working here...). Tomorrow a bunch of us are going early in the morning to a phonecompany to buy some prepaid connections. It's theoretically prohibited to sell them to foreigners here, but we got a special deal ;) Go figure, this is Central America.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti